keskiviikko 11. elokuuta 2010

Kuin kaksi marjaa

Asteri peruskeskiviikkona









Barokkileidi peruskeskiviikkona

tiistai 3. elokuuta 2010

Juhlien sankari

Ajankohtaisempia kuulumisia ovatkin sitten viime viikonlopun näyttelyuutiset. Taiston ja ihmisensä kanssa huruttelimme aamutuimaan Etelä-Savon Ristiinaan, jossa Taisto kävi jälleen taistoon (ehheh, sanaleikki) kaltaistensa kanssa ja päihitti yhtä (tyttöä) vaille kaikki.

Kiltti tuomarisetä, joka ei pelännyt housunpolviensa likaantumista (ja se oikeasti konttasi siellä kehässä), julisti Taiston ihan älyttömän mahtavaksi stahveroksi ja lahjoitti tälle tuikitarpeellisen sertin (niitä tarvitaan vähintäänkin kolme ja Taistolla oli jo ennestään kaksi), minkä seurauksena Taisto sai kutreilleen kuvitteellisen kultakruunun ja tittelikseen Suomen Muotovalio. Ansaittua, jos mikä.



Voittajan on helppo hymyillä. X]

Täältä me taas tullaan! (sis. Mökkeilyä, osa 2.)

 
Ja toivotaan elokuulle vähemmän helteitä ja enemmän koiranilmoja!

---

Tänä kesänä me onkin mökkeilty koirien kanssa paljon enemmän kuin viime kesänä. Ja koska "Mökkeilyä, osa 1" tuli jo julkaistua, niin pistetään osa 2 myös pakettiin. Hyvissä ajoin ennen ensilumia..

Seuraavat kuvat on otettu juhannuksena, jonka kunniaksi Herttakin sai kesätukan.


Mitään kummempaa juhannusohjelmaa meillä ei ollut. Isot tytöt huolehtivat keskenään kilpalaulannastapissaamisesta, mutta Asteri ei moisesta tajunnut mitään.


Muutoin sitten lojuttiin aikalailla näin


..paitsi välillä leikittiin näin


(ei varmaan tarvitse enää kertoa, että Nando leikkii tuossa ihan omaa leikkiään (jonka nimi on "Taustalla juoksenteleva dobermanni"), eikä parhaalla tahdollakaan noteeraa muiden remuamista, saati että Osallistuisi siihen!)

---

Asterin kasvukuulumisista sen verran, että kaikki hampaat on onnistuneesti vaihdettu isompiin. Ja syytä onkin, sillä alkuperäiset olivat tätä kokoluokkaa.. :P


Niin ja Asteri toki uikin jo ihan niin kuin isot koirat konsanaan, kuvatodisteita tästä ei taida olla olemassa. :)

---

Kesä on kiva.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Valokuvaan koiraani, osa 1

Joskus sitä loihtii keksimään hyviä suunnitelmia. Yksi sellainen syntyi, kun päätettiin räpsiä koko revohkasta ryhmäkuva, kun kerran satuttiin olemaan paikan päällä yhtä aikaa.

Ihan helppo juttu hei. Ensin komennetaan Hertta ja Taisto istumaan perustateiksi kuvan keskelle.














Sitten maanitellaan Nando pönöttämään kuvan reunamille (ihmisensä vartoessa kuvan ulkopuolella, ettei koira livistä matkoihinsa liian aikaisin). Samalla toinen ihminen kiikuttaa jostain ladon alta pikkuAsterin kuvaan ja koettaa saada sen uskomaan, että juuri nyt on kaikkein ihaninta istua juuri tällä kohtaa. Ja kolmas ihminen räpsii kuvia sen minkä ehtii (järkkäri -tai muu nopeatoiminen kamera- on suotavaa olla olemassa viimeistään nyt).













Jossain vaiheessa Nando päättää, että tarjotkaa vaikka kultahilemakkaraa, mutta hän ei näiden tunareiden kanssa patsastele enää yhdessäkään kuvassa. Asteri on häipynyt jo aikaa sitten, mutta se palautetaan takaisin kuvaan (helppoa, koska se on kannettavaa mallia). Oman siskon (joka on Taiston kanssa tönöttänyt paikoillaan koko sählingin ajan) vieressä onkin turvallisempaa istua - ja näin saadaan napattua muutama kohtalaisen onnistunut otos.













Lopuksi valitaan kymmenistä kuvista se, jossa on eniten koiria ja kaikkein vähiten ylimääräisiä käsiä tai jalkoja.














Vertailun vuoksi viime jouluna sisätiloissa räpsityt ryhmäkuvat, joissa on nähtävillä sama periaate (Asteri ei toki näissä kuvissa ole lainkaan mukana, koskapa oli olemassa vasta pilkkeenä isänsä silmäkulmassa, jos sielläkään).

Rupeamasta on tuloksena kokonaiset kaksi kuvaa, joissa Nando, Hertta ja Taisto istuvat poseeraamassa yhteistuumin. (Rätti Nandon päässä estää sitä ravistelemasta auki korvassa ollutta haavaa, jonka Veli Veikkonen oli jälleennäkemisen huumassa ennättänyt jo tikata.)


















Sitten meillä on noin kaksikymmentä kuvaa, joissa Nando on korkeimman omakätisesti keskeyttänyt mokoman hapatuksen omalta osaltaan (eipä silti, minäkin olisin tuon huivin kanssa) ja häipynyt paikalta. Hertta ja Taisto istuvat ilmeenkään värähtämättä yhä vain aloillaan - ja muistuttavat melkoisesti jotain Iita ja August -nimistä pariskuntaa edellisen vuosisadan alkupuolelta.



















(Oli pakko vähän leikkiä kuvalla XD )

Mökillä, osa 1

Viikko ennen juhannusta päädyttiin tekemään päivänreissu pakettiautolla mökille Pohjois-Karjalaan. Mukaan lähtivät tietenkin myös Hertta ja Asteri, joista edellä mainittu matkusti pakun jalkotilassa ja jälkimmäinen ruhtinaallisesti keskipenkillä upouusissa -ja tällä kertaa sopivan kokoisissa- turvavyövaljaissa.

Aivan aluksi Asterin matkanteko oli melkoista narinaa, asento oli huono ja hikikin oli, eikä muutenkaan ollut kivaa. Mutta vihdoin, kun kahden tunnin matkasta oli neljännes jäljellä, Asteri teki sovinnon itsensä kanssa ja simahti penkille. Sen jälkeen se onkin osannut siinä nukkua oikein makeasti.














Mökillä meitä oli vastassa sekä Pantterisisko-Nando, että Veli Veikkonen-Taisto.

























Alkututkailun, ja osin myös mieleen palauttamisen, jälkeen kaiffarit innostuivat leikkimään ja juoksemaan pitkin pihamaata. Paitsi Nando, joka ei ihan pienestä summasta alennu riehumaan mokomien lantalaisten kanssa.





































Tarpeeksi kun oli saatu lihaa liikuteltua, niin päätettiin, jotta komppania on syytä juoksuttaa rantaan ja sitä myöten veteen kastautumaan.













Asteri juoksi Taiston perässä suoraan järveen ja tajusi vasta sitten, että Märkää!!! on.













Äkkiä rannalle ja päälle moninkertaiset ravistukset. Taistikki sai sen sijaan päälleen uimapuvun (~ pelastusliivit), kas kun tynnyrinmallisena ei ole ihan kaikkein maisterein tuossa uimisessa...













Mutta sopivilla vermeillä polskuttelee vaikka vastarannalle asti.













Asteri saattoi olla sitä mieltä, että veli esiintyy hieman piukoissa vermeissä, mutta näki varmemmaksi olla hissukseen.













Uintireissun päätteeksi koirat päätyivät kuivattelemaan.













Ja illan kähmeessä me köröteltiin takaisin kotiin.

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Hertta saa välillä huilata,

kun Asteri leikkii Esterin kanssa.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

heimeilläleikitääntaas

Hertta ja Asteri leikkivät kaksi kertaa päivässä nujuamisleikkiä.

Leikki alkaa sillä, että Hertta menee Asterin luo ja tekee näin yleisesti tiettäväksi, että on juuri nyt leikkituulella. Asteria ei tarvitse kauaa houkutella, se tarttuu Herttaa parrasta ja viralliset toimet on näin hoidettu. Jatko näyttää tältä:

















































































































Lopulta lattialla makaa kaksi reporankaa,


















joista toinen on enemmän tai vähemmän kuolassa.


















Eikä leikin tiimellyksessä kuulu ääntäkään, vain kynsien rapinaa lattialla ja satunnaista ähinää. Melurajoitteiselle sopivia otuksia nämä meidän. :)