Kirjoitin joitakin viikkoja sitten koirien joululahjasaaliista ja nyt haluan tehdä päivityksen aiheeseen.
Narupallot ovat edelleen suuria hittejä, ne kestävät leikeissä hyvin ja niitä on vedetty ja viskottu ihan koko rahan edestä. Pallot on kummastakin tietysti nakerreltu pieniksi muruiksi ja sitä myöten siivottu roskiin, mutta ne naruosiot ovat suunnilleen muuttumattomina leikeissä mukana.
Röhköpossulle ei sen sijaan kuulu ihan niin hyvää. Possu röhkötteli iloisesti -ja haluan sanoa: vimmatusti-, kunnes eräänä päivänä sen kurkunpäälle (tai jollekin vastaavalle äänenmuodostuksessa olennaiselle osalle) tapahtui jotain ja se mykistyi. Tästä tehtiin ilmeisesti johtopäätös, että viimeiset hetket ovat käsillä, eikä possu enää kykene puolustautumaan, joten se suolistettiin ja allekirjoittaneen suosiollisella avustuksella jäljelle jäi possun nahka, joka kyllä kelpasi edelleen leikkeihin.
Ja sitten possu, noh, tapaturmaisesti katkesi ja nyt meillä on etupossu ja takapossu ja kummankin saattaa silloin tällöin tavata mietteisiinsä vaipuneena seisoskelemasta keskeltä lattiaa. Alla olevassa kuvassa Asteri on ns. pers-osan kimpussa ja kiihkomielinen ravistelu on juuri hiipumassa, korvat eivät ole pysähtyneet vielä. Takana voi nähdä etupossun, joka rentoutuu leikkimisen tiimellyksessä.

Yllä olevassa kuvassa nähdään myös Asterin rakas Kulta-Aarre, eli Raato/Talja/Orava/Roadkill, jota ei missään tapauksessa vedetä liian kovasti ja jota pidetään muutenkin kuin kukkaa kämmenellä. Ainoa mutka matkassa on ollut otuksen sisään (väkivalloin, sanoisi Asteri) sullottu pilli, jota Asteri ei ole kertaakaan suostunut vinkauttamaan. Tästä syystä Asteri päätyi tekemään Raadolle ystävän teon ja hienovaraisen kirurgisesti poisti pillin tekemällä hännän päähän pienen siistin leikkaushaavan. Pilli, joka ei edelleen päästänyt ääntäkään, sai kyllä jälkikäteen aika raa'an kohtelun ja poistui mukisematta muille vinku(intia?)maille, vaikka elämäntehtävänsä oli varmasti vielä kesken.
Tarkoitus oli kuvata pelkkä Raato ja sen avattu hännänpää, mutta Asteri oli sitä mieltä, että nyt on kuvailtu jo ihan tarpeeksi ja hän vie ystävän parempaan talteen..
 |
| "Se ei pidä valokuvaamisesta. Ja se on MINUN." |
Meillä on pakkasten takia luvallista riehua myös sisätiloissa ja tässä tämänpäiväistä nujuamista. Hertta leikkii "Olen isoin ja vahvin näillä main" -leikkiä ja Asteri on leikin sivuosanäyttelijä ja sen tehtäviin kuuluu kellahtaa tasaisin väliajoin selälleen.
Sitten Asteri päättää, että on aika leikkiä jotain normaalia, kuten vaikka ohikulkijoiden kyttäämistä ja Hertta jää patsastelemaan voittajana.
 |
| "Ei tarvii alkaa ryppyileen mulle. Jou." |