Estraadilta kajahtaa

Asteri täällä taas, moikka!

Määpä kävin tänään näytelmissä ja arvaatteko mitä? Olin pääosassa! 

Osasin kaikki roolisuoritukset ihan ku vettä vaan ja en oo harjotellu paljo yhtään. Tässä kuvassa mä näytän tolle lyhythäntäselle, miten seisotaan näyttämöllä. Pitää olla jalat maan pinnalla, vaikka oisit miten suuri tähti. Tuntuvat vaan aika paljon antavan arvoa ulkonäölle, vaikka mun mielestä tuommosessa esityksessä pitäis henkiset kyvyt ja roolin sisäistäminen arvostella paljon korkeammalle. Mutta jos nyt ulkonäköasioihin puututaan, niin tsekatkaapa meikäläisen muikeet reisilihakset. En oo suotta treenaillu hyppyjä ja loikkia.

Siellä oli yks kriitikkokin paikalla ja just kun pidin mun Pöydälläseisomis-esitystä, niin se tuli vatkaamaan mun kylkiluita. Aika ronskia, kun ajatellaan miten hankala dialogi tuossa kohtaa on.  :|

Tässä kuvassa näkyy hyvin miten mä osasin hankalan askelkuvionkin kuin vettä vaan, vaikka treenasin ihan pikaseen ennen esitystä. Luonnonlahjakkuus on synnynnäistä, sitä ei vaan voi oppia.

Sanalla sanoen se kriitikko ei kyllä paljon esitystä seurannu. Tässäkin kuvassa se jaarittelee noiden muiden kanssa, vaikka mulla on menossa koko esityksen tunteikkain ja dramaattisin tuijotus kaukaisuuteen. Sivuroolin tyyppi koettaa herättää mua tarinassa sadunomaisesta lumouksesta, mutta onneks mun pokka piti ja katsoin vakaasti tulevaisuuteen.

Se kriitikko oli aika nopee, sain jo ekan arvostelun kotiin luettavaks. Ei se ollu kyllä juonesta saanut mitään irti, keskittyi vaan ihan epäolennaisuuksiin, kuten ulkonäköön. Ihan turhaa palstatilan väärin käyttöä on kirjoittaa, että mä olen vankka ja voimakas narttu (hei pliis: nainen, neito, leidi..) ja mun pää on oikeailmeinen (pitäis varmaan lukea, että oikeamielinen?). Noilla ei ole roolityön kanssa Mitään tekemistä. Ei mitään. 

No, se jatkaa, että mulla on hyvä eturinta ja oikeanlaatuinen karvapeite, mitkä on kyllä kaikilla näkökykyisillä jo tiedossa. Sit näkyy, että ei oo paljon esitystä seurattu, kriitikko kirjoittaa, että liikkuu hyvin sivulta. Mä olin etunäyttämöllä IHAN koko ajan. Ne on kokonaan muut tyypit, joiden paikka on siellä esiripun vieressä.

Ei tää tähän lopu. Se kriitikko kohdisti tän arvostelun suoraan mulle, mutta silti tässä lukee, että: esitetään tänään turhan pulskassa kunnossa. Mä en voi sille mitään, jos nuo sivuosatyypit ei ole sen mieleen, mutta älä pura sitä minuun, hei! Sitä paitsi toi tyyppi, joka mulla on esittelijänä on tosi kaitanen ja siksi päättelen, että kriitiikko on kyllä huilannut valtaosan esityksestä lämpiön puolella.

Koska tää oli ensi-iltaesitys, niin annoin vapaalippuja mun kavereille ja mun uusparasystävä Taimi oli myös sitä mieltä, että esitys oli mielettömän hieno, mutta kriitikko ei tajunnu tästä taidemuodosta mitään.

Mulle on varattuna tälle illalle yksityistilaisuus olkkarin sohvalta, joten vetäydyn sinne seuraamaan Oscareiden jakoa. En oo kyllä ehdolla tänä vuonna, mutta saapa nähdä miten ton Merylin käy, kun se vei yhen pääosan mun nenän edestä.

Ja annan mä anteeks tolle kriitikollekin, koska arvostelun loppuun se oli kuitenkin sujauttanut sanat Erittäin hyvä. Mä niin tiesin sen ja siksi tähän loppuun siteeraan vielä Dame Edith Evansia:

"What I want to give in the theatre is beauty, 
that's what I want to give."