keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Ensimmäinen enkeli, toinen tonkeli...

viides villahousu

---

Joulu ohi ja nyt saa huilata. :D

Kuten jo aiemmin tuli kerrottua, niin siivoaminen on Asterin lempipuuhia ja joulusiivousta tehtäessä sain taltioiduksi tämän kuvan todistusaineistoksi. Paimennustaipumus sai Asterista yliotteen ja se koetti kaikin voimin pitää kaikki neljä palloa yhdessä kasassa (kunpa vaan olisi ollut pidemmät käsivarret!), samalla kun pyrki leikittämään ainakin yhtä, mielellään jopa kahta kerrallaan. Onneksi pallot ottivat ohjat omiin käsiinsä ja vierivät aikaa myöten kukin koloihinsa ja Asteri pääsi huilaamaan. Ei tuommoista stressiä ihan joka päivä kestäisikään.
Jouluaatto valkeni riemuisana, sillä melkein heti herättyä koirat saivat nenänsä eteen paketit, joiden silppuaminen oli tietysti huvi numero yksi (Hertta kaiveli vielä joulun jälkeen viimeisiä lahjapapereita roskapussista repiäkseen ne pitkin lattioita - tiedä vaikka niihin olisi joku lahjakin unohtunut). Asteria oli muistettu pallolla, jonka halki kulki paksu köysi. Nerokas yhdistelmä Asterin lempileluja siis, sitäpaitsi tuo ei niin helposti pyöri mihinkään. Hertan paketista paljastui röhköpossu, josta tuli melkoinen hitti, olkoonkin että se majailee valtaosan ajasta kaapin päällä, sillä Hertta sekä Asteri ovat aavistuksen huolissaan sen ääntelystä. Eihän sillä nyt vaan voi olla kaikki hyvin!
Viimeisestä paketista paljastui valtava luupussi, jota Hertta oli tietysti kytistänyt jo viikkokausia kaapin päältä. Vaikka Hertta piilottikin röhköpossun kyynärpäänsä alle pakettia avatessaan, niin lelut unohtuivat kyllä kummaltakin, kun saivat luut kaltattavakseen.
Joulupäivänä matkustin Pohjois-Karjalaan joulun viettoon ja koirat viettivät sillä aikaa lomaa isännän kanssa. Joensuussa oli tarjolla sijaiskoiraseuraa, jota sai rapsutella kaksin käsin.

Tämä tihviläinen on koirakomppanian uusin tulokas, nimeltään Taimi ja Taiston siskopuoli ja ns. ameriikan serkku (eli amerikanstaffordshirenterrieri). Pieni suloistakin suloisempi naskalihammas, joka aiemmin piiloutui sohvan alle murisemaan minulle, mutta jolle olen nyt (kaikessa vaatimattomuudessani) uusi paras ystävä. ;)
Taisto on välillä vähän hätää kärsimässä, varsinkin kun sen auktoriteettikin on selvästi aliarvostettu. Tässä Taisto murisee (ihan hyväntahtoisesti kylläkin) hampaat irvessä sen minkä kitapurjeista irtoaa, mutta Taimi sen kun kaivelee eilisiä eväitä poskihampaiden välistä. Ei niin mitään väliä millään komenteluilla.:D

Taimi + Taisto = Taimisto :D
Noteeraa mahtavat jenkkakahvat natiaisen persauksissa! ♥
Nandon komenteluilla oli sentään vähän jotain merkitystä yleismaailmallisessa järjestyksenpidossa, muttei sekään voinut ymmärtää miksi tuommoinen otus oli taas pitänyt kotiuttaa (Nando ylenkatsoi Asteriakin viime kesänä). Sohvan nurkkaan pääsi sentään turvaan ja hyvällä mielikuvituksella karkuun pahaa maailmaa.
"Mutta eikö me voitais silti jo lähteä kotiin??"
Joensuun tuomisina oli vielä pakettikasa koirille ja tässä kuvassa kummatkin tämänvuotiset narupallot sekä Asterin "talja", joka on ihan ehdoton hittituote, paha vaan että ihmiset rääkkäävät sitä ja Asteri joutuu sen jatkuvasti pelastamaan (otuksen hännässä on vinkupilli). Lisäksi Hertta sai valtavan suuren luun, jota se sai jo vähän maistella.
Olin vielä ennen joulua sitä mieltä, että Asterista ja Hertasta ei oikein saa kunnollisia ryhmäkuvia, kun ne eivät tahdo poseerata vierekkäin, mutta nyt olen saanut jo pari ihan kohtalaista otosta, joten tiedä vaikka kohta nukkuisivat kainalokkain (no ei nyt sentään). :)
Myrsky on täällä vihdoin talttunut, joten saatetaan jossain välissä lähteä testaamaan uusi koirapuisto!

4 kommenttia:

Zen kirjoitti...

Oltiin täällä!!! Laita kuvia <3

Sanna kirjoitti...

Joo, kun vaan jaksan (niitä on tuhatsata). :P

Ansku kirjoitti...

Ihana tarina taas :) Nää sun postaukset saa aina hymyilemään ja noi kuvat on huippuja! Varsinkin toi Asterin pallojen paimennus :)

Pashmina kirjoitti...

Voi koiruudet, ihania ovat! Saisinpa yhden hetkeksi kainalooni rutistettavaksi.